C1: SPV ryösti sarjajohdon TPS:ltä

”Catch the game, simple and plain, make ’em say… And It’s game day!”

7-3-voitto sarjajohtajasta tuli melkeinpä laulaen. Kukaan ei oikein tiedä mitä tapahtui. Oliko TPS:n jalat jääneet bussiin vai joulutauolle? SPV oli kuitenkin selkeästi valmiimpi otteluun ja höyrysi kolme erää kolmella ketjulla päättäen lähes joka hyökkäyksen jonkinlaiseen vetoon. Silloinhan täytyy välillä jonkun mennä sisäänkin ja tänään meni seitsemän, jokaiselle tötterölle kirjattiin eri tekijä.

Piti tulla vähämaalinen peli – tuli 11 maalia
Piti tulla tasainen ”yhden maalin” peli – SPV voitti 7-3
Piti olla TPS:n pallohallintaa ja SPV:n vastaiskuja – SPV piti palloa, TPS ei iskenyt vastaan
Piti tulla fyysinen kamppailu – TPS ei ehtinyt iholle, yksi turhautumisjäähy loppusekunneilla
Piti tulla kahden valmentajavelhon Pietilä-Juuti shakkipeli – kumpikaan ei saapunut paikalle ;)

No, päävalmentaja Pietilä oli tänään miesten apuna Viikinkejä vastaan, sieltä tasuri. Mikäs siinä on antaa luottoa Peltomäen Samulle, kun apuri hoitaa hommat voitosta voittoon. Peltomäki itse vähätteli panostaan pelin jälkeen ”oli helppo ottelu, mitään ei tarvinut pelin aikana muuttaa”. Joskus vaan sekin vaatii kanttia, olla muuttamatta mitään. Kiusaus muuttaa ja ”ennakoida” vastustajan tekemisiä on monesti pelin tiimellyksessä suuri, oma tekeminen saattaa jäädä toissijaiseksi. Peltomäki on kuitenkin hienosti sisäistänyt vanhan viisauden ”if it ain’t broken, don’t fix it”.

SPV näytti heti pelin ensimmäisistä minuuteista lähtien kuka vie. Punaiset lasit sivuunkin asetettuna voidaan todeta, että ensimmäiset 10 minuuttia pelattiin lähes yhtä maalia. Yksi peluri pitää nostaa heti esille – Johannes ”Joski” Varamäki. Mies palasi Mestareiden Cupin loukkaantumisen jälkeen pelikentille. Ensimmäinen kosketus palloon ensimmäisessä vaihdossa meinasi olla maali. Hieman oli vielä sihti pielessä ja pallo niukasti ohi maalin. Toisessa vaihdossa tuttu joskimainen murtautuminen keskustaan, irtopallo pomppaa Kettusen Joonalle, joka puttaa Peliveljet 1-0-johtoon. Joskin paluu tulee ehdottomasti piristämään joukkueen kevättä ja oli jo tänään iso osa joukkueen ryhdistäytymistä. Tuttua jalkaa ja nopeita käsiä nähtiin jo ihailtavassa määrin. Härkämäiset mutta härkääkin nopeammat Kettunen ja Lappi (Juhana) rinnallaan ketju oli jatkuvasti TPS:n riesana, kahden maalin sijaan ketjun maalisaldo olisi tänään voinut olla vaikka viisi enemmän.

TPS:n ykkösnyrkki osoitti erän loppupuolella vaarallisuutensa, Jasper Juuti tarkemmin sanottuna. Pukkilan Atte voitti juoksupallon Juutia vastaan ”kuus-nolla”, mutta jotenkin Juuti vain kaivoi pallon takaisin, ja samantien lähtikin jo viuhuva kääntölaukaus, joka livahti etukulmasta sisään. Hyvä herätys koko joukkueelle, eikä Juuti toista kertaa päässyt yhtä vaaralliseen paikkaan. Vajaa minuutti myöhemmin kolmoskenttä kuittaa. Raitasen Akseli antaa hyökkäyspään sisäänlyönnin Alangon Martille, joka lähettää onnistuneesti alanurkkaan suuntautuneen vedon, 2-1.

Työnnetäänpäs taas punaiset lasit sivuun. Eka erän jälkeen pelitilanteiden valossa ottelu olisi voinut olla vaikka 5-1. No, kahden erän jälkeen se oli 5-2. Toisessa erässä punainen vyörytys jatkui, mutta vedot suuntautuivat maalipaikoista paremmin maalia kohti. TPS:n maalivahti Oskari Hakanen joutui jo oikeasti torjuntahommiin, ja punaiset lasit edelleen pöydällä voidaan sanoa, että kolmannessa erässä Hakasen torjunnat jo sitten estivätkin täydet murskalukemat. Ehdottomasti Tepsin paras pelaaja tänään. Eikä lusikkaa olisi väärin ollut antaa SPV-maalilla pelanneelle Valtteri Hongollekaan. Töitä oli TPS-kollegaa huomattavasti vähemmän, mutta aika monta tärkeää jäi ”Valtsun” näppeihin, juuri silloin kun tarvittiin.

Toisen erän maalitehtailut aloitti Elmeri Lieto viuhuvalla vedolla takalinjoilta. Jo 24 minuutin kohdalla TPS tiivisti neljään pakkiin, siinä taisi joku pieni loukkaantuminenkin olla. Sekään ei turkulaisten peliä ryhdistänyt, sillä vain pari minuuttia myöhemmin nähtiin jo ottelun voittomaali. Oosin Joelin tarkka veto takatolpan juureen vei kotijoukkueen jo kolmen maalin johtoon. Syöttäjäksi Raitanen, jolle kahden syöttöpisteen päivä. Vajaa minuutti myöhemmin Pinomäki tuo vielä kavennuksellaan toivoa TPS-leiriin, mutta sekin kuitataan vajaan kahden minuutin sisällä, kun Konsta Haukkala ohjaa Liedon hurjan poikkikentän syötön takatolpilta tyhjiin. Molemmille päivän saldoksi 1+1.

Kolmanteen erään jo viimeistään odotettiin aktiivisempaa turkulaisporukkaa, mutta toisin kävi. Peli jatkui samoissa merkeissä ja tilanteessa aina ”pelimiehen kympin” äärelle, jolloin TPS onnistui kaventamaan kapteeni Varjokummun toimesta. Varamäen Markon vielä kuulutellessa maalin syöttäjää ja yleisön miettiessä, että nytkö se Tepsin takaa-ajo alkoi, niin soikin jo toisessa päässä. Tutut nimet tälläkin kertaa, maalarina Pukkilan Atte syöttäjänä Jaakkolan Eemeli. Tähän maaliin voisi oikeastaan antaa syöttöpisteen Heikkilän Jerillekin, jonka nopeasta noususta kaikki lähti. Melko hienosti sahattiin TPS-puolustus poikki ja pinoon, klap, klap, klap, 6-3 ajassa 50:07 – pelimiesten kymppi on meidän!

Latvalan Miika pääsi vielä reilu neljä minuuttia ennen päätösvihellystä kaunistelemaan kosmeettisen oloisesti 7-3 Pakkalan Luukkaan syötöstä.

No, ihan selvää on, että tämä ei ollut sitä TPS-peliä, jolla on viime kaudella voitettu mestaruus ja tälläkin kaudella keikuttu sarjakärjessä. Vastustajan voi siis pelin osalta unohtaa ja ottaa mukaan sen loistavan pelillisen alun kevätkaudelle ja etenkin tärkeät kaksi sarjapistettä.

Seuraavaksi vuorossa vieraspeli Ylöjärvellä LA 9.1. klo 18.30, vastassa Ilves.

Ottelun pöytäkirja

SEINÄJOEN PELIVELJET

SPV:N TOIMISTO

Anna palautetta
toimistopeliveljet.com
050 432 2508
Huhtalantie 2, 60220 Seinäjoki

Seinäjoen Peliveljet ry (SPV) on vuonna 1994 perustettu salibandyn erikoisseura. Seura edistää salibandykulttuuria toiminta-alueellaan tarjoamalla huipputason kilpaurheilu- sekä harrastetason toimintaa yhä uusille ryhmille.