¶¶¶ SPEDE  ¶¶

Säbäntäyteinen tervehdys Sinulle lukija!

Pistetään tästä käyntiin pienimuotoista ajatusten, tarinoiden, tapahtumien tms. vaihtoa näin pelaajan vinkkelistä, mitä siellä Spedettärien kulisseissa oikein tapahtuu…

Alkutahdit olette saanutkin jo lukea, miten se kausi 2007 – 2008 on lähtenyt käyntiin. Hitaasti, mutta varmantuntuisesti joukkue on lähtenyt hahmottumaan. Valmennusportaassa kun virtaa parkanolaista ja toholammilaista verta, unohtamatta erittäin sakeaa säbäverta virtaavia pelinaisia, on veritankkaus varmasti onnistunut. Uutuudet ja vanhemmat kausituotteet ovat yhteisen veriryhmän löytäneet ja pohja sitä myöden joukkueelle luotu.

Harjoittelu tulevaa kautta varten on lähtenyt mukavasti käyntiin. Urheilutalon uusi Laguuni on tullut tutuksi ja Hansun loikka/juoksureenit menneet päin hanuria tai  reisille, mutta ja ainoastaan, vain hyvässä mielessä!! J Joten jalan pitäisi Spedettärillä nousta myös pelikaudella…

Yhteistä tekemistä oli sitten järjestetty jo tutuksi tulleella Lapuan leirityksellä. Lajireenit, yleisurheilukisat, mölkyttely sekä aina parhaat jälkipelit läpikäytiin Simpsiön loistavissa puitteissa. Syystä tai toisesta ensimmäiset jutut ja lempinimet saivat siivet alleen…

Pelituntumaa ennen sarjan alkua on haettu harjoituspelien muodossa. Ensimmäiseen ja aina yhtä jännittävään harkkapeliin vastaan urheilutalolle saapui ykköseen noussut Pietarsaaren Jeppis. Jännittämisestä, huolimattomuudesta, kokeiluista, yleisestä sähläämisestä sekä vain parista maalista oli tämä peli tehty. Pelin jälkeen monen Spedettären mielessä varmasti liikkui kaiken kirjavia ajatuksia. Tosi asia oli kuitenkin se, että paljon on parannettavaa, jonka vuoksi harjoitukset jatkukoot. Suuri arvo täytyy antaa pelirituaaleista kiinnipitäneille lajitovereille, sillä oman paikan löytäminen pukkarissa ei ollut helpoimmasta päästä oleva tehtävä. Oli ilo kuitenkin huomata, ettemme tule kärsimään kieliongelmista, mikäli Pete ja Villivarsa jatkavat selvällä suomella kommunikointia… Hmm… Suositeltavaa kaikkien kannalta. Vaikka joku on tainnut joskus sanoa ” Svenskatalande bättre folk”. Men det menar inget, om vi spelar innebandy bättre! Niinhän se menee, että voittajat muistetaan…

Uuden lookin omaavia pelaajia saapui urkkatalolle eräänä sunnuntaina. Se tiesi vain yhtä asiaa… Oli kuvien oton aika! Jatkossa Te lukijat saatte tutustua hieman tarkemmin Spedettärien sielunelämään pelaajaesittelyiden muodossa. No, päivä ei nyt pelkkää poseerausta ollut. Sunnuntain miniturnauksessa Spede pelasi kaksi peliä. Ensiksi vastassa oli sarjaporrasta alempana pelaava Vaasa, jonka SPV hoiteli keskinkertaisella suorituksella. Toisessa pelissä jo mitattiin hieman paremmin kotijoukkueen sen hetkinen kunto, kun vastaan asteli Nicebandy Saarijärveltä (1 div., itälohko). Oli tapahtunut herätys Spedettärien leirissä ja siitä valmennusporras uskalsi jopa antaa joukkueelle kehuja!! Peli oli jo parempaa kuin kaksi edellistä peliä olivat olleet tällä kaudella. Väsyneinä, mutta kehuista onnellisina, Spedettäret lähtivät valmistautumaan syyskuun koitoksiin Nokian Krp:tä vastaan sekä kuun lopussa olevaan YleX-Cupiin, johon joukkue suuntasi suoraan toiselle kierrokselle.   

Oli harkat, tuli toiset, vaate-esitteet kiersi, kurkku oli karhea, uudet sisäkengät hiersi ja areenan alusta aina yhtä haastava… Siis perinteistä syksyä vietettiin Speden leirissä. Harkoissa edelleen painotettiin tekemisen tasoa ja tempoa. Harjoittelun lomassa lähdimme sitten innosta hihkuen Parkanon salibandypyhättöön mittelemään paremmuudesta Nokian Krp:n kanssa. Alkuverryttely toteutettiin Intiaanipäällikkö Lehmussaaren johdolla sanoisinko yllättävänkin onnistuneella konseptilla. Siihen ilon aiheet sitten lähestulkoon loppuivatkin. Parkanon kenttä sai Spedeläiset persiilleen liukkaudellaan ja kotikenttä sai jo kaihoisia ajatuksia muutaman pelurin mielessä… Peli oli ja meni, turpiin tuli silleen nätysti. Ei mitään murskatappiota, mutta sen verran kuitenkin, että jokainen sai herätyksen nöyryyden ja työnteon tärkeydestä. Rankkarit me sitten otettiin nimiimme ja päästiin kotimatkalle edes joku voitto plakkarissa…

Kiistaton Pohjanmaan ylpeys, salibandykenttien prinsessa SB Vaasa (2. div) haastoi Etelä-Pohjanmaan ylpeyden Spedettäret kotikentälleen pelimielessä vielä ennen kauden alkua. Nopeatempoisella lämmittelyllä lähdettyyn peliin Spedettäret eivät kuitenkaan lämmenneet. Peli, jonka kaikki varmasti haluavat unohtaa… Joten parasta sivuuttaa koko aihe!

Palautuminen sai tapahtua nopeasti, samoin edellisen harjoituspelin nollaus, sillä Jeppikset saapuivat vielä saman viikon sunnuntaina revanssimielellä Seinäjoelle. Revanssimielellä tai ei, mutta Spedeläiset sitäkin peliä hallitsivat ja ei-toivottu tappioputki jäi kahteen peliin. Fyysisesti, syväkyykkyä ja takamus edellä-pelityyliä harrastannelta  Jeppikselta syötiin eväät edellistä kohtaamista huolellisemmin, joten luulisi nälkää jääneen itse kaudelle. Spedeläiset nauttivat eväistään ja niiden sekä parin viimeistelevien harkkojen jälkeen odottaa hyvä kenraali ennen kauden alkua, sillä YleX-Cup käytäisiin viikon kuluttua kotikentällä, jolloin vastaan tulevat jo kerran kohdattu Nicebandy, OYUS Oulusta sekä Classic II Tampereelta.  

YleX-Cup, Seinäjoki, Finland (international)

Tha race was very good. At the first we had little problems with the technology and we did many fouls. The morning wasn’t good time for us, but the Spede-team was so amazing and everything was better on the afternoon. The leader, Sam, said that we had to do work on the race. We knew that other teams were good, but only what we had to do... Trust ourselves!! We can do it, if we want it!! So.. Last part of the race was unbelievable and we won the hole race! We are very happy and satisfied! Thank you!

YleX-Cup, Seinäjoki, Suomi (kotimainen)

Koko päivä oli kovaa vääntöä Speden osalta. Aamu ei taida olla paras aika päivästä Spedettärille tai yksinkertaisesti me vain lämmetään hitaasti… Heti ensimmäisessä koitoksessa Nicebandyä vastaan saalis oli laiha ja sunnuntai alkoi ensimmäisen pelin osalta tappiolla (1-4). Se kasvatti sopivasti taistelutahtoa ja tietynlaista kiukkua tulevia pelejä varten, onneksi. Pitemmällä tauolla käytiin hakemassa sateesta agrea tuleviin peleihin ja kukin tankkasi parhaaksi katsomallaan tavalla. Seuraavaan peliin valmistautumisessa oli se tosi seikka huomioitava, että jos Cupia haluaa tahkota pidemmälle, on otteiden parannuttava.

Joku taisi siinä ennen toista peliä palaverissa painottaa sitä tosi asiaa, että yhdellä tehdyllä maalilla ei pelejä voiteta… Vielä mitä, katin kontit, pa**n marjat jne. Tulipahan sekin asia todistettua, että 1-0 voitto riittää! Niinpä Oyus sai kokea kirvelevän tappion läpi pelin hallinneelle Spedelle. Sitten alkoi vimmattu tilastojen katsominen ja räknääminen. Fakta oli suht yksinkertainen – voitolla viimeisestä pelistä, niin jatkossa ollaan varmasti. Sen verran ristiin pelit olivat päivän aikana menneet. 

Kolmannen kuulustelun jälkeen syytettyjä ei edelleenkään tuomittu ja kaikki olivat vapaita kentälle. Illan hämärtyessä spedeläiset sen kun petraantuvat… Noin 90 minuuttia lämmiteltiin illan koitosta varten, joka päätti säbä-täyteisen sunnuntaipäivän Seinäjoella. Viimeisessä ja ratkaisevassa pelissä vastaan käveli Classic II. Kaikkien muiden iloksi, paitsi Classicin, Spedettäret esittivät päivän parasta peliään ja kontrolloidulla sekä taktisesti järkevällä pelillä Mansesterin pelurit saivat poistua kolmos-tielle 5-1 tappio niskassaan. Tämä tiesi Speden ja Oyus:in jatkopaikkaa Cupin kolmannelle kierrokselle!

Sunnuntai oli rankka päivä kolmen pelin osalta. Onneksi huolto pelaa niin pelitapahtumien aikana kuin väliajallakin. Tulipahan sekin asia todistettua, että muovipulloa ei kannata heti palauttaa, vaan hyödyntää sen suotuisat vaikutukset lihashuollossa. Leppoisalla ilmapiirillä, hikisillä pelipaidoilla, mango-vadelmaisilla energiapatukoilla, sukkien jaolla/kaupittelulla, possu-aiheisella elintarviketeollisuuden tietoiskulla sekä tiedotustilaisuuksilla ja ”syyttömien syyttelyllä” oli syyskuun viimeinen päivä 2007 täytetty Seinäjoen Urheilutalolla. Unohtamatta sitä seikkaa, että YleX-Cupin 2. kierros oli loistava kenraali viikon päästä alkavaan kauteen!!

Se on kuitenkin jo selvää, että koossa on viiden tähden SPV! Huippu tyyppejä kaikessa hulluudessaan. Kausi 2007 – 2008 on valmis alkamaan… Kysymys kuuluukin, onko SPV? Tule, näe ja koe!

Näin lopuksi ja itseään janoisesti sivistävälle lukijakunnalle pieni faktapläjäys syyspäivien ratoksi!!

SPV Mursu (Odobenus rosmarus spedetus) on keskikokoinen, osittain kaukalossa elävä nisäkäs, jonka voi tavata Pohjanmaan lakeuksilla. SPV Mursu on harvinainen, sillä tällä hetkellä niitä voi tavata noin parikymmentä yksilöä. Ulkoiselta olemukseltaan mursu on soppeli syöksyhampaineen ja pelisilmineen. Ravinto vaihtelee mieltymyksien mukaan. SPV Mursu saattaa sukeltaa vastustajan puolustukseen, mutta tärkeintä sille on omasta reviiristä huolehtiminen. Vieraasta lajitoverista se pitää hyvin harvoin. Pienimuotoista kontaktia viholliseen mursu saattaa ottaa suojellakseen pesäänsä tai vastaavasti hyökätessään. Kaksintaisteluun joutuessaan mursu käyttää hyväksi syöksyhampaitaan sekä pettämätöntä pelisilmää. Yleensä mursut kuitenkin liikkuvat ja toimivat laumana, joka tekeekin tästä eläimestä todella pitelemättömän kaukalon valtiaan!

                                                                                       Kentällä nähdään!

                                                                                          ***Walrus **